sunnuntai 27. tammikuuta 2008

Johdanto

Tässä blogissani pyrin löytämään vastauksia vanhemmuudessa sisintä askarruttaviin kysymyksiin ja toisaalta tarjoamaan ajatuksia muille omien kysymystensä kanssa painiville. Osa sisällöstä on luonnollisesti hyvinkin isäpainoitteista - ymmärrettävästä syystä.

Timo Airaksinen puhuu kirjassaan etiikasta tähtenä, jota kohden tulisi elämässään pyrkiä. Kyse ei siis ole ehdottomasta säännöstöstä, vaan kiintopisteestä, joka olisi hyvä pyrkiä pitämään näköpiirissä elämän polkua kulkiessaan. Etiikka ja filosofia yleensäkin näyttelee teksteissäni erittäin merkittävää osaa. Kielikuvissa käytän usein uskonnollista termistöä, kuten usko, anteeksianto ja armo. En siksi, että olisin uskonnollinen (olen enemmänkin agnostinen panteisti), vaan termien tuttuuden vuoksi.

Toinen merkittävä innoittaja ajatuksille on ollut lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, jonka kirjojen kautta olen törmännyt käsitteeseen riittävän hyvästä vanhemmuudesta. Juuri sitä olen lähtenyt etsimään oman lapseni kanssa ja olen varautunut elämän mittaiseen matkaan.

Ei kommentteja: